Larry Dark ~ 3

Seuraavana päivänä.
"Et ole tosissasi", Liam sanoi epäuskoisesti.
"Toivon, etten olisi."
Hautasin pääni käsiini ja huokaisin kuuluvasti. Kun nostin pääni kaksi muuta poikaa tuijottivat minua.
Zayn pyörähteli hitaasti minun tuolillani ja hänen kasvonsa antoi vaikutelman, että hän oli omissa ajatuksissaan.
"No, mitä aiot tehdä?" Niall kysyi.
Hän istui vierelläni sänkyni päädyssä, selkämme nojaten sängyn päätyyn.
"En voi tehdä mitään, hän tietää missä asun."
Makuuhuoneeni ovi lennähti auki ja huohottava Liam astui sisään. Hän kumartui avaamaan hänen kenkiensä nauhoja, ennen kuin sujautti ne pois jaloistaan.
"Anteeksi, että olen myöhässä, mistä jäin paitsi?"
Hän kiipesi sänkyyni ja risti jalkansa. Hän katsoi minua odottavasti, mutta Zayn keskeytti.
"Louista seuraa erittäin houkutteleva, mutta pelottava mies, joka seurasi häntä kotiin, näki hänet alusvaatteetteillaan, sitten ilmestyi hänen keittiöönsä seuraavana aamuna ja hän on nyt kuin paras ystävä hänen äitinsä kanssa", sanat valuivat hiljaisen Zaynin suusta ulos.
Liamin silmät laajenivat. Hän käänsi katseensa minuun.
"Niin ja hän on menossa treffeille hänen kanssaan tänä iltana", Zayn lopetti.

"M-mitä?"
Hän puisti päätänsä yrittäen ymmärtää kaiken. Kaikki olivat hetken hiljaa.
"Harry seurasi sinua kotiin? Tiesin  että meidän olisi pitänyt pysyä seurassasi!" Liam heilautti kättänsä.
"Etkö voi vain sanoa hänelle ei?" Niall kysyi.
"Mutta hän tietää, missä asun ja ja äitini luulee että hän on parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut. Sinun olisi pitänyt kuulla hänet eilen, hän oli niin onnellinen. Ja sitä paitsi, me kaikki tiedämme Harryn maineen, en halua että kenellekkään sattuu mitään."
Zayn laski jalkansa lattialle ja lopetti hermostuneen pyörimisen.
"Entä jos hän tekee sinulle jotain?" Hän sanoi hiljaa.

Laitoin käteni silmilleni, kumpa en olisi koskaan tavannut Harrya. Tämä ei voisi mennä enään pahemmaksi. Mieleni vaelteli, en silti ollut aavistustakaan, mihin hän aikoisi viedä minut "treffeillämme". Olen käyttänyt termiä "treffit" löyhästi, koska minulla ei ollut halua viettää iltaa hänen kanssaan, tietäen hyvin, että se oli luultavasti vain mahdollisuus hänelle päästä tuntemaan minut. Nojasin Niallin olkapäähän, kun hän kietoi kädet ympärilleni.
"Kaikki menee hyvin", hän yritti rauhoittaa minua.

Mutta jokin hänen äänessä sai minut ajattelemaan, ettei hän ole vakuuttunut omista sanoistaan.

**

Makasin sängylläni mahalteeni ja selasin facebookkiani. Ahdistuksen aalto puhalsi lävitseni, kun katsoin kelloa yöpöydälläni. Ei kestäisi enään kauaa kun Harryn näkeminen ja kidutus alkaisi. Sormeni uppoutuivat hiuksiini, jotka olivat suihkun jäljiltä vielä kosteat.

"Louis?" Äitini huhuili oven takaa.

"Tule sisään."

Hän työnsi oven auki ja hänen hymynsä hiipui, kun hän näki minut loikoilemassa sängyllä.

"Miksi et pukeutunut? Harry on kohta täällä!"

Pyöräytin silmiäni, jos vain hän tietäisi millainen Harry on oikeasti. Hän alkoi kävellä vaatekaapilleni, mutta nopeasti pysäytin hänet. Nousin sängyltäni ja menin häneen eteensä.

"Äiti, voin tehdä sen itsekkin", puuskahdin.

"Selvä, älä viivy liian pitkään."

Kun hän oli sulkenut makuuhuoneeni oven perässään kaaduin takaisin sängylleni. Kirosin hiljaa. Käänsin pääni, kun kuulin puhelimeni surisevan vierelläni. Otin sen käteeni ja avasin tekstin.

"Vien sinut ulos syömään. Pue jotain seksikästä. H x"

En vastannut hänelle mitään, heitin puhelimeni peitolleni, kuin avasin laatikon. Otin ensimmäisen paidan, joka sattui tielleni. Valkoinen t-paita. Käteni hapuili päälläni olevan t-paidan helmaa, mutta pysäytin itseni ennen sen pois ottamista. Vilkaisin ulos ja laitoin nopeasti verhoni kiinni. Nopeasti vaihdoin paitani ja hyppelin huonettani pitkin laittaen mustia pillifarkkuja jalkaani.

Menin kylpyhuoneeseeni ja lakan avulla pöyhensin hieman hiuksiani, laittaen niitä myöskin hieman ylöspäin. Otin syvään henkeä, joka tuli ulos puuskauksena.

"Paska."

Hypähdin kun kuulin puhelimeni värisevän uudelleen. Avasin pala kurkussani viestin. Minun helpotuksekseni viesti oli Liamilta.

"Ole varovainen, ajattelemme poikien kanssa sinua xXX"

Pieni hymy levisi ympäri kasvoilleni, koska tiesin että he olisivat tukenani.Liatoin puhelimeni taskuuni lompakon ja avaimien seuraksi. Katsoin kelloa. Harry olisi täällä noin 10 minuuttin päästä, tuntui kuin sydämeni oli suussani. Vihasin sitä. Se oli  kuin odottaisi tärkeän kokeen tekoa tai odottaisi lääkärissa tietäen, että joutuisi ottamaan rokotuksen.

Kuulin auton parkkeeraavan pihaamme. Menin ikkunalleni ja kurkkasin verhojeni välistä. Harry astui ulos mustasta autostaan ja paiskasi oven perässään. Nappasin  mustan nahkatakkini vaatekaapistani, henkarini tipahtavat lattialle, mutten jaksa välittää. Vedän kengät jalkaani ja astelen ovelleni.. Mitä nopeammin tämä on ohi, sen parempi .

"Louis! Harry on täällä!"

"Okei!" Tuhahdin.

En tarkoittanut olla niin ilkeä, mutta koko tilanne alkoi todellakin ärsyttää minua. Vastahakoisesti laskeutuin portaita alas, löytäen äitine seisomassa ovella odottamassa minua.

"Näytät komealta", hän hymyili.

"Kiitos äiti."

Ovelta kuului koputus. Äitini antoi minulle suukon poskelle ennen varovasti työnsi minut ovea kohti. Käänsin pääni juuri ajoissa nähdäkseni hänen katoavan, jättäen minut yksin eteiseen. Vedin syvään henkeä, yrittäen valmistella itseäni iltaa varten. Siitä tuskin olisi apua, en usko että mikään voisi nyt auttaa minua. Vapiseva käteni tarttui ovenkahvaan. Avasin oven ja sen takiaa paljastui pitkä hahmo, hymyn koristaessa hänen kasvojaan.

"Hei, komistus."